Kuinka tässä kävi näin ja ”friends with benefits” -tutkimukseni

 

Minulta on kysytty, mistä kaikki on alkanut. Sen vuoksi teen pienen aikamatkan vuonna 2013 valmistuneeseen graduuni, joka oli kulttuurienvälinen tutkimus suomalaisten ja amerikkalaisten friends with benefits” -suhteista. Suomeksi on puhuttu muun muassa ystävien välisistä seksisuhteista. Mukavaa on itsekin ihmetellä, miten kaikki on mennyt ja miten olen päätynyt nykytilanteeseen.

 

Mistä kaikki alkoi?

 

Kulttuurienvälisen viestinnän maisteriohjelman tutkimukseni idea lähti liikkeelle kulttuurienvälisen aineiston keksimisestä. Aikaisempaan pääaineeseeni olin saanut gradupaikan tutkimalla ohjelmistojen lokalisointia. Uudessa maisteriohjelmassani graduohjaajani ihmetteli tätä teema-aluetta, joten ymmärsin vaihtaa aihepiiriä. Interpersonaalinen eli ihmisten välinen viestintä on aina kiinnostanut minua, joten olin mielissäni päästessäni vihdoinkin syventymään aiheeseen.

 

“Sikahyvä”, totesi graduohjaajani, kun lopulta ehdotin, että haluaisin tutkia irtosuhteita (casual relationships) kausikohteessa. Ehdotin, että voisin kerätä aineiston Sveitsistä Verbierin kylästä, jossa olin pari talvea työskennellyt hiihto-oppaana. Haastattelu metodina tuntui kiehtovimmalta vaihtoehdolta. Käydessäni kesäaikaan Verbierissä aloinkin jo suunnitella sitä, kuinka keräisin seuraavalla kerralla haastatteluja eri kansallisuuksilta.

 

Kun silloinen poikaystäväni muutti San Franciscoon, tutkimukseni suunta muutti muotoaan. Aloin itsekin etsiä San Franciscosta työharjoittelupaikkaa. Perehdyin aikaisempaan tutkimukseen käyttäytymistieteistä, viestinnästä, sosiaalipsykologiasta ja seksologiasta. Huomasin, että Yhdysvalloissa ”undergraduate”-opiskelijoista oli tehty tutkimusta seksologian ja käyttäytymistieteiden parissa terminologialla ”friends with benefits”. Aihe herätti keskustelua, mutta tutkimus tuntui olevan lapsen kengissä ja aihealueena vielä tabu.

 

Amerikkalainen populaarimedia oli luonut ilmiöstä brändin, jolle ei ollut suomen kielellä kunnollista nimeä. Haastateltavani heittelivät lukuisia nimivaihtoehtoja suomeksi kuten hairahdus, vakipano, YYA-sopimus, ystävät herkuilla, sunnuntaipoika, naapurinpoika, seksisuhde, säätö, erityisystävä, ystäväplus, hoito, kenguruhoito, ystävä x jne. Termistö – kuten myös ihmissuhteet – olivat monimuotoisia. Halusin tutkia myös sitä, miten ilmiö Suomessa ymmärretään ja miten sitä kutsutaan. Tämän vuoksi päädyin tekemään vertailevan tutkimuksen Suomen ja Yhdysvaltojen välillä.

 

Tutkimuksen tavoitteet

 

Tutkimuksessa tavoitteenani oli pyrkiä kasvattamaan ymmärrystä nykyajan ihmissuhteista ja kuvata friends with benefits -nimisen ilmiön luonnetta. Friends with benefits (FWB) -suhteet olivat ajankohtainen ilmiö ja uusi tutkimuskohde interpersonaalisen viestinnän alueella. FWB-suhde oli määritelty ystävyyssuhteeksi, jossa harrastetaan myös seksiä.

 

Pyrin selittämään tätä ilmiötä suomalaisten ja amerikkalaisten elämänkokemuksien avulla. Tutkimus seurasi hermeneuttis-fenomenologista traditiota tavoitteenaan tutkia merkityksiä ja tämänkaltaisen suhteen ominaispiirteitä. Aikaisempi akateeminen tutkimus FWB-suhteista oli keskittynyt tutkimaan vain nuoria amerikkalaisia yliopisto-opiskelijoita ja pääosin kvantitatiivisten kyselyiden avulla. Toisin kuin aikaisempi tutkimus, oman työni tavoitteena oli tutkia aikuisia kvalitatiivisesti ja yliopistokulttuurin ulkopuolelta.

 

Tutkimuksessa käytetyt menetelmät

 

Käytin tutkimuksessani metodina puoli-strukturoituja teemahaastatteluja. Haastattelujen avulla pyrin syvempään ymmärrykseen osallistujien ajatuksista, asenteista ja kokemuksista. Tutkimusta varten keräsin 21 haastattelua, ja niistä 10 tein pääkaupunkiseudulla Suomessa ja 11 San Franciscossa Yhdysvalloissa. Haastattelujen kesto vaihteli tunnista kolmeen tuntiin.

 

Haastateltavat olivat heteroseksuaaleja miehiä ja naisia, iältään 24–54-vuotiaita. Haastateltavien löytäminen oli helppoa. Haastateltavia löytyi kaveripiiristä ja kavereiden tuttujen kautta, mutta San Franciscoon mennessäni en tuntenut sieltä vielä ketään. Yllättävän nopeasti haastateltavia kuitenkin löytyi työpaikalta, kavereiden kautta, lääkärin vastaanotolta, hierojalta ja muualta. En pystynyt edes haastattelemaan kaikkia halukkaita. Kriteerinä haastateltaville oli, että heillä oli kokemuksia tämänkaltaisista suhteista. Analysoin aineiston holistisesti käyttäen hermeneuttis-fenomenologista metodia yhdistettynä sisällönanalyysiin.

 

Tulokset ja johtopäätökset

 

FWB-suhde koettiin kompleksiseksi ja vaikeasti määriteltäväksi ilmiöksi. Aineistosta pystyin erottelemaan tiettyjä viestintätapoja ja suhteen ominaispiirteitä, jotka olivat ominaisia ja merkityksellisiä kyseessä olevalle ihmissuhteelle. Suurimmat erot näissä suhteissa löytyivät ennemmin eri ikäryhmien kuin eri kulttuurien tai sukupuolten väliltä.

 

Kaikki haastateltavat olivat yhtä mieltä siitä, että tämänkaltaisia suhteita tunnistetaan ja tiedostetaan yhä enemmän. He kokivat, että tällaiset suhteet yleistyvät, joten niistä pitäisi pystyä puhumaan enemmän ja avoimemmin. Jos parisuhteessa puhuminen esimerkiksi ongelmista koetaan haastavaksi, niin puhuminen FWB-suhteessa koettiin vielä vaikeammaksi, sillä tällaisessa suhteessa ei ole kulttuurillisesti määriteltyjä sääntöjä. Näissä suhteissa ajateltiin usein, että osapuolien välillä on ”sanaton sopimus” ja molemmat ymmärtävät suhteen pelisäännöt. Näin ei kuitenkaan aina ollut. Klassinen esimerkki tällaisista suhteista on se, että toinen osapuoli rakastuu toiseen. Kenenkään haastattelemani FWB-suhde ei ollut kuitenkaan johtanut romanttiseksi suhteeksi. Lähes kaikki kuitenkin tunsivat jonkun, jolle oli käynyt näin.

 

FWB-suhteet jaettiin aikaisemmin tehdyn tutkimuksen perusteella eri ryhmiin:

1) True friends with benefits (pitkäaikainen ystävyys johtaa seksiin)

2) Just sex (pelkkää seksiä)

3) Network opportunism (seksikumppani löytyy kaveripiiristä toistuvissa eri tilanteissa)

4) Successful transition (seksisuhde johtaa onnistuneesti seurustelusuhteeseen)

5) Unintentional transition in (seksisuhde johtaa tarkoituksetta seurustelusuhteeseen)

6) Failed transition in and transition out (seurustelusuhde on odotuksissa, mutta epäonnistuu tai seksi jatkuu vielä seurustelusuhteen loputtua).

Kaikkiin näihin esimerkkeihin haastateltavani pystyivät hyvin samaistumaan.

 

Pääosin FWB-suhteiden katsottiin kuuluvan nuoruuden kokeiluihin. Tutkimuksessani kuitenkin havaittiin, että FWB-suhteet voivat olla merkityksellisiä vanhemmillekin aikuisille. Tällaisissa suhteissa ystävyys toista kohtaan korostui huomattavasti enemmän kuin seksi. Seksin kuitenkin koettiin lähentävän ystävyyttä ennemmin kuin sekoittavan sitä. Joidenkin FWB-suhteiden ajateltiin kestävän koko eliniän. Suhteiden kesto tutkimuksen perusteella kuitenkin vaihteli muutamista viikoista kahdeksaan vuoteen. Haastateltavien kokemukset FWB-suhteista olivat pääosin positiivisia, ja vain yksi haastateltavista koki nämä suhteet negatiivisina.

 

Lähtökohtaisesti haastateltavat eivät kuitenkaan halunneet harrastaa tilapäisiä seksisuhteita. Fuckbuddy- ja bootycall-suhteet koettiin täysin eri asiana. FWB-suhde nähtiin pysyväksi suhteeksi, vaikka sen oletettiin joskus päättyvän (expiry date). Tällaiset suhteet koettiin usein kompromisseiksi, ja ne voivat myös viedä aikaa ”sen oikean” löytämiseltä. Haastateltavat halusivat mieluummin kokea merkityksellisiä ihmissuhteita ja löytää romanttisen parisuhteen – ja totta kai myös rakkauden.

 

 

Vaikka graduni kirjoittamisesta on jo vuosia ja se on laadittu aikana ennen tindereitä, on aihe edelleen hyvin ajankohtainen. Olen myös hämmentynyt, kuinka moni on ladannut graduni Helsingin yliopiston sivuilta (lähes kaksi tuhatta latauskertaa kesällä 2016) – ottaen huomioon, että ohjaajan ja toisen tarkastajan lisäksi gradua ei kovin moni muu yleensä lue. Gradutyöstäni tehtiin nokkela juttu Ylioppilaslehteen, ja aiheen tiimoilta minua haastateltiin myös Trendi– ja Kauneus & Terveys -lehtiin (linkeistä näet artikkelit). Olihan se erikoista, että toimittaja oli löytänyt minut googlaamalla ja halusi haastatella, koska Suomessa ilmeisesti on vähän alan asiantuntijoita.

 

Näin jälkeenpäin on mukava myös miettiä, miten monia asioita olisin tehnyt tutkimuksessa toisin. Mutta kaikesta huolimatta gradun tekeminen ja kirjoittaminen oli kuitenkin parasta ja pahinta, mitä yliopisto pystyi tarjoamaan. Kiitokset vielä graduohjaajalleni venyneistä ja samalla hyvin antoisista gradutapaamisista sekä haastateltavilleni keskusteluhetkistä ja rikkaasta aineistosta.

 

Uskon, että monet vuosien saatossa käymäni keskustelut eri ihmisten kanssa erilaisista suhteista saivat minut innostumaan ja lähtemään tälle tielle tutkimaan suhteiden moninaisuutta sekä vaalimaan hyvää ja syvää kommunikaatiota.

 

Jos graduni kiinnostaa enemmän, niin löydät sen täältä.

Kuva Nick Tulinen, Ylioppilaslehti 5/2013.

One thought on “Kuinka tässä kävi näin ja ”friends with benefits” -tutkimukseni”

Vastaa